Siirry sisältöön

2004–2005

Rehtorin lukuvuosikatsaus 2004–2005

Onko koulussa selkeät yhdessä sovitut pelisäännöt, joita kaikki noudattavat ja jotka osaltaan luovat turvallisuuden tunnetta? Onko ilmapiiri avoin, suvaitsevainen, ja hyväksyykö se erilaisuuden? Rohkaistaanko opiskelijoita esittämään uusia ajatuksia? Kuullaanko opiskelijoita keskeisissä asioissa? Ovatko opettajat oikeudenmukaisia? Onko vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välillä luonnollinen ja mahdollisimman tasa-arvoinen? Miten rehtorin toiminta vaikuttaa kouluyhteisöön?

Edellä mainittuja asioita tutkittiin laajassa koulun toimintakulttuuria koskevassa arvioinnissa, johon osallistuivat kaikki Tampereen kaupungin ylläpitämät koulut. Alkusyksyllä palkittiin diplomilla jokaisen kouluasteen kaksi parasta - myös Tampereen klassillinen lukio sai omansa. Saimme tunnustuksen siitä, että olemme esimerkillisesti ylläpitäneet ja kehittäneet nuorten yhteistoiminnallista osallistumista. Tästä olivat osoituksena opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan antamat hyvät arviot koulun toimintatavoista, opiskelijoita arvostavasta ilmapiiristä ja opiskelijoiden mahdollisuuksista vaikuttaa koulu- ja luokkaympäristöön.

Lukio on koulumuotona dynaaminen ja selkeästi tavoitteellinen opinahjo, mikä tekee siitä haastavan, joskin omalta osaltaan vaativan myös meille opettajille. Tehtävänä on saada nuoret oppimaan ja sisäistämään mahdollisimman hyvin opetussuunnitelmassa olevat viisaat ajatukset ja oppiainekohtaiset kurssisisällöt. Lukio-opintojen loppupuolella opiskelijalla onkin hallinnassa vaihteleva määrä tietoja ja taitoja, joita mitataan valtakunnallisessa ylioppilaskokeessa. Viime aikoina kokeiden tuloksia on julkaistu valtakunnanlaajuisesti ja lukioista on tehty kyseenalaisia rankinglistoja, jotka ovat saaneet kohtuutonta huomiota mediassa. Usein kuitenkin unohdetaan se arkinen työ ja ne olosuhteet, joissa opiskelijat viettävät kolmesta neljään vuotta elämästään – opettajat ehkä koko työuransa ajan.

Viime lukuvuosi oli monin tavoin kiireinen. Moni meistä opettajista ja opiskelijoistakin toivoi lukuvuoden aikana edes yhtä tavallista viikkoa, jonka olisi voinut pyhittää pelkästään arkiselle aherrukselle. Niin paljon erilaisia tapahtumia mahtuu lukuvuoteen. Toisaalta nykyään yhteistyö eri tahojen kanssa on kiinteä osa koulun arkipäivää.

Suomen hyvä menestys kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ei ole jäänyt muilta huomaamatta. Niinpä heti lukuvuoden alussa saapui Saksasta Rhabanus-Maurus -Gymnasiumista rehtori ja kolme opettajaa tutustumaan Suomen koulujärjestelmään. Uusi tuttavuus saattaa johtaa yhteistyöhön: suunnitelmissa on tutkia mahdollisuutta hyödyntää tietotekniikkaa kansainvälisessä ystävyyskouluhankkeessa.

Tammerkosken ja Klassillisen lukion yhteinen kolmivuotinen Comenius-kouluhanke alkoi syksyllä 2002 ja päättyi kuluvana keväänä. Yhteistyömaita olivat Belgia, Espanja ja Iso-Britannia. Projektiin osallistuivat myös Klassillinen koulu ja Tammerkosken koulu. Viimeisenä projektivuonna pidettiin kokous Tampereella. Siinä opiskelijat esittelivät partnerikouluille kouluympäristöstään tekemiensä tutkimusten tuloksia, sekä hyviä puolia että kehittämismahdollisuuksia. Keskustelu jatkui verkossa espanjalaisen koulun blog-sivuilla. Lisäksi Klassillinen lukio sai Opetushallituksen eTwinning-apurahan englanninkielisten kotisivujen tekemiseen, ja osa opiskelijoiden Comenius-töistä onkin kaikkien luettavissa.

Lokakuun puolivälissä 20 opiskelijaa suuntasi apulaisrehtori Terhi Raution ja lehtori Sinikka Salosen kanssa opintomatkalle Ranskaan. Matkalla tutustuttiin ranskalaisiin opiskelijoihin, paikalliseen koulujärjestelmään ja perhe-elämään sekä Pariisin nähtävyyksiin ja muuhunkin kulttuuriin.

Lokakuun loppupuolella saapuivat puolestaan Turun klassikon lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja opettajakunta vierailulle rehtori Samuli Luojolan johdolla. Opiskelijamme toimivat busseissa kaupunkikierrosten oppaina, oppilaskunnat tapasivat, ja opettajat nauttivat yhteisestä kahvihetkestä. Tarjosimme levähdyspaikan lisäksi tamperelaista herkkua, mustaa makkaraa, joka sai osakseen varauksellisen suosion.

Syksyn ylioppilasjuhla pidettiin perinteisesti itsenäisyyspäiväjuhlan yhteydessä koulun juhla-aulassa. Uusia ylioppilaita valmistui yhteensä seitsemän. Juhlapuhujana oli koulun entinen oppilas, vuoden 1947 ylioppilas, emeritusprofessori Antti J. Niemi.

Kevään odotetuimmat vieraat, 18 opiskelijaa ja kaksi opettajaa, saapuivat Rooman ystävyyskoulusta helmikuun loppupuolella. Suomen talvi ja avantouinti Rauhaniemen kansankylpylässä eivät jättäneet tälläkään kertaa vierailijoita kylmiksi.

Museonlehtori Aino Nissinaho tutustutti opiskelijoitamme luentosarjallaan arkeologian saloihin. Mukana luennoilla Museokeskus Vapriikissa oli myös ensimmäisen kerran Tammerkosken lukion opiskelijoita. Helsingin yliopiston kirjallisuuden opettaja, FL Sakari Katajamäki esitelmöi puolestaan 2. vuoden opiskelijoille aiheesta Lauri Viita – pilkkakirvesmiehestä maailman rakentajaksi. Ilmaisutaidon ryhmälle pidetyn tunnin otsikkona oli "Oli kerran ystäväjoukko ja nuoruus. Kaikki eli.".

Lukuvuoden aikana yhteistyö jatkui tiiviinä myös Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen kanssa. Lukiossamme vieraili useita tutkijoita, joiden esityksistä rakentui seuraavanlainen luentosarja: Ville Vuolanto: Väestö Rooman valtakunnassa, Sari Katajala-Peltomaa: Pyhyyden ja pahuuden tutkiminen keskiajalla, Raisa Toivo: Naiset roviolla - tulkintoja naisten osuudesta noitavainoissa, Tapio Salminen: Itämeren piiri keskiajalla, Jussi Hanska: Paaviuden synty ja Hanna-Leena Sainio: Pyhimykseksi julistamisprosessien todistajanlausunnot historiantutkijan tutkimuskohteena. Edellä mainitut luennot liittyvät koulukohtaiseen soveltavaan historian ja latinan kielen integraatiokurssiin Antiikin ja keskiajan elämä. On hieno asia, että olemme saaneet jo useamman vuoden ajan hyviä luennoitsijoita koulun ulkopuolelta elävöittämään oppitunteja.

Englannin kielen oppitunneilla vierailivat edellisten lukuvuosien tapaan Patrick Rafferty Etelä-Afrikasta sekä intialaiset Harsh Mehta ja Apaar Tuli. Saksan kielen oppitunneilla puolestaan Klaus Kiiskinen kertoi saksalaisesta kulttuurista ja arkielämästä. Vaihto-opiskelijat Lucia Buono Italiasta ja Anju Gonzalez USA:sta toivat kansainvälisen tuulahduksen lukioomme.

Opiskelijamme ovat menestyneet monissa koulun ulkopuolella järjestetyissä kilpailuissa. Tapio Kalema (02D) sijoittui Jyväskylän yliopiston Suomen kielen laitoksen järjestämässä kielioppikilpailussa erinomaisesti valtakunnan kahdeksanneksi. Otto Kilpi (02D) menestyi yleisurheilun saralla edellisten vuosien tapaan. Kesän 2004 yleisurheilun SM-kisoissa hän voitti 100 metrin aitajuoksun ja pituushypyn sekä tuli toiseksi korkeushypyssä. Talven SM-hallikilpailuissa hän voitti 5-ottelun, tuli pituushypyssä toiseksi ja 100 metrin aidoissa kolmanneksi.

Kulunut lukuvuosi on ollut opettajille tavallista työntäyteisempi. Kolme vuotta kestänyt opetussuunnitelmatyö huipentui koulukohtaisten osioiden tekoon; ne saatiin valmiiksi toukokuun lopussa. Koko opettajakunta oli aktiivisesti mukana tekemässä opetussuunnitelmaa lukion arvoperustan, toimintakulttuurin, aihekokonaisuuksien ja opiskelijahuollon osalta. Aineopettajille lankesi yksittäisten oppiaineiden opetussuunnitelman teko, joka painottui erityisesti koulukohtaisten kurssien sisältöihin. Opetussuunnitelmatyön etenemisestä vastasi kaksi vuotta toiminut työryhmä, jonka jäseniä olivat lehtorit Tiina Ahde, Annukka Suonio ja Mikko Turunen. Työryhmän tehtävänä oli vastata lukiomme oman opetussuunnitelman yleisen osan teosta ja antaa opettajille ohjeita ainekohtaisten opetussuunnitelmien tekoon sekä koota sen eri osat yhteen. Opetussuunnitelma sai lopullisen yhtenäisen muotonsa Mikko Turusen ammattitaidolla. Kiitokset työryhmälle ja koko opettajakunnalle suururakasta. Opetussuunnitelma on koulun tärkein koko toimintaa ohjaava asiakirja, joka lopullisessa muodossaan kasvoi yli 350 sivun pituiseksi. Se astuu voimaan porrastaen, ensimmäisen kerran sitä sovelletaan syksyllä 2005 aloittaneisiin opiskelijoihin.

Kulunut kevät oli merkittävä myös ylioppilastutkinnon osalta, sillä abiturientit pääsivät ensimmäisen kerran nauttimaan pitkään odotetusta tutkinnonuudistuksesta. Ylioppilastutkinto koostuu edelleen neljästä pakollisesta aineesta, joista äidinkielen koe on kaikille yhteinen. Kolme muuta opiskelijan on itse valittava toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaalikokeen joukosta. Tutkinnon uudistuksen eräänä tavoitteena oli asettaa matematiikan koe ja reaalikoe samaan asemaan kielten kokeiden kanssa. Uudistuksen vastustajien pelko ruotsin kielen kirjoittajien lukumäärän romahtamisesta osoittautui lukiomme osalta turhaksi. Valtaosa kevään ylioppilaista sisällytti ruotsin kielen kokeen edelleen tutkinnon pakolliseksi kokeeksi, 10 % opiskelijoista kirjoitti sen ylimääräisenä ja vain 5 % jätti se kokonaan kirjoittamatta. Mielenkiintoista on nähdä, mihin lukuihin kirjoittajien määrät tulevina vuosina asettuvat.

Lämpimät kiitokset kaikille opiskelijoille, heidän huoltajilleen, koulun koko henkilökunnalle ja kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta lukuvuodesta.

Kari Hanninen, rehtori