Siirry sisältöön

2018-2019

Rehtorin lukuvuosikatsaus 2018-2019

Lukuvuosi oli historiallinen ylioppilaskokeiden osalta koko valtakunnassa. Syksyllä digitaalisten ylioppilaskokeiden joukkoon liittyivät äidinkieli, fysiikka ja kemia. Ainoastaan matematiikan koe tehtiin syksyn tutkintokerralla perinteisellä tavalla konseptipaperille ja irtoarkeille laskemalla. Matematiikka pääsi viimeisenä oppiaineena digitalisuuden piiriin kevään ylioppilastutkintokerralla.

Opiskelijoiden omien tietokoneiden kanssa ei ollut ongelmia, ja itse kokeita varten rakennettu tutkintoverkkokin toimi moitteetta. Tästä kuuluu suuri kiitos reippaille ja aina luotettaville Tredun mikrotukihenkilöille.

Kokeita tehtiin parhaimmillaan liikuntasalissa, Auditoriumissa ja kahdessa aineluokassa. Jokaisesta tilasta oli opiskelijoiden tietokoneita varten rakennettu suojattu erillinen tietoliikenneyhteys Rongansiiven palvelinkoneeseen opiskelijoiden koesuoritusten tallentamista varten. Sähköjohtoja ja tietoliikennekaapeleita tarvittiin useita kilometrejä, kun opiskelijoita oli äidinkielen ja suomi toisena kielenä -kokeessa ennätysmäärä 162.

Koetehtävien hakeminen postista ja koesuoritusten edelleen postittaminen on nyt taakse jäänyttä aikaa. Nyt digiaikana rehtori lataa ylioppilaskokeet hyvissä ajoin Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) palvelinkoneelta USB-muistitikulle, joka viedään kanslian holviin säilytettäväksi. Koeaamuna koetehtävät ladataan muistitikulta koulun palvelinkoneelle ja kryptaus puretaan sinetillä varustetusta kuoresta saadulla purkukoodilla. Tämän jälkeen koe voi alkaa yhdellä hiiren klikkauksella yhtä aikaa kaikissa kirjoitustiloissa. Kun viimeinen opiskelija on saanut ylioppilaskokeensa tehtyä, rehtori kopioi päivän koevastaukset koulun palvelinkoneelta takaisin muistitikulle, vie sen omalle tietokoneelleen ja lähettää sen edelleen YTL:aan. Tämän jälkeen opettajat pääsevät korjaamaan ylioppilaskokeita kirjautumalla omilla pankkitunnuksillaan YTL:n palvelinkoneeseen. Opiskelijat saavat alustavat opettajien tekemät arviot suoraan Wilma-järjestelmään, kuten myös lopulliset YTL:n sensorien antamat pistemäärät lopullisine arvosanoineen.

Melkoinen digiloikka on tehty ylioppilaskirjoitusten järjestelyiden osalta. Puhumattakaan siitä, miten digitaalinen ylioppilaskoe mahdollistaa yhä laaja-alaisemman osaamisen testaamisen lukion päättövaiheessa, ja miten se puolestaan tulee vaikuttamaan lukiossa annettavaan opetukseen. Tulevaisuudessa testataan yhä enemmän tiedon määrän sijaan laaja-alaista osaamista. Syksyllä 2021 otetaan käyttöön uusi lukion opetussuunnitelma, jonka perusteiden luonnos julkaistiin tänä keväänä. Se pohjautuu tavoitteeseen opiskelijan laaja-alaisesta osaamisesta. Tämä puolestaan pitää sisällään hyvinvointiosaamisen, vuorovaikutusosaamisen, monitieteelisen ja luovan osaamisen, yhteiskunnallisen osaamisen, eettisyys- ja ympäristöosaamisen sekä globaali- ja kulttuuriosaamisen. Onkin mielenkiintoista nähdä, minkälainen on ylioppilaskokeiden rakenne ja tehtävien sisältö viiden vuoden kuluttua. Tuleekohan vielä hetkiä, jolloin haikailemme vanhaa paperikoeaikaa.

Uusien opetussuunnitelmien mukaisen lukioreformin yhtenä keskeisenä tavoitteena on tiivistää lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.  Lukiomme on pitkään tehnyt tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa erityisesti luonnontieteiden opetuksessa. Yhteistyön laajentaminen edelleen on tärkeää, sillä tavoitteenamme on tulevaisuudessa olla lukioreformin hengessä laaja-alainen tiedelukio.

Lukiomme biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja Maiju Hassisen oli lukuvuoden aikana aktiivisesti mukana kehittämässä Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapian opintoihin liittyvää yhteistyötä. Tämä mahdollisti opiskelijoille osallistumisen terapeuttinen harjoittelu  -opintokokonaisuuden opintoihin. Näin he pääsivät konkreettisesti tutustumaan fysioterapian opiskeluun ammattikorkeakoulussa ja toisaalta pystyivät muodostamaan käsityksen siitä, millainen fysioterapeutin työnkuva voisi olla. Yhteistyö onnistui hyvin ja antoi paljon kaikille osapuolille. Yhteistyö jatkuu lukukaudella 2019—2020 lasten ja nuorten fysioterapia -opintokokonaisuudella.

Uusia yhteistyökumppanuuksia luotiin myös lukiomme äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ja Tampereen yliopiston välille. Tätä yhteistyötä on ollut kehittämässä opettaja Mikko Turunen.

Kansainvälisyys on yksi lukiomme neljästä painopistealueesta, mikä näkyi jälleen vahvasti lukuvuoden aikana. Lokakuussa clasulaisia vieraili ystävyyskoulussa Ranskassa ja huhtikuussa Espanjassa. Vastavuoroisesti lukiossamme kävi lokakuussa vieraina opiskelijaryhmä ystävyyskoulusta Tsekin tasavallasta sekä tammikuussa Ranskasta ja Espanjasta. Lisäksi keväällä leirikoulumatkoja järjestettiin Tukholmaan ja Pietariin.

Kolmetoista opiskelijaa ja historian ja yhteiskuntaopin opettajat Pekko Henttonen ja Ilkka Männikkö ottivat osaa helmikuussa Ranskan Strasbourgissa järjestettyyn Euroscola -tapahtumaan. Tapahtumaan valmistauduttiin etukäteen erillisillä EU-aiheisilla tehtävillä, jotka käsittelivät mm. maahanmuuttoa, turvallisuutta, EU:n tulevaisuutta, ympäristöä ja Euroopan parlamentin vaaleja. Strasbourgiin matkustettiin lentäen Saksan Frankfurtin kautta.  Varsinainen Euroscola-tapahtuma pidettiin 15.2.19 Euroopan parlamentin Louise Weiss -rakennuksessa. Opiskelijat viettivät päivän kansainvälisissä ryhmissä tutustuen parlamentin toimintaan ja oman työryhmänsä aihepiiriin. Opettajille oli omaa kansainvälistä ohjelmaa. Tilaisuus huipentui nuorten omaan parlamentin täysistuntoon, jossa he keskustelivat ja päättivät erillisistä poliittisista kannanotoista. Päivä päättyi juhlavasti Beethovenin Eurooppa-hymniin. Opintoretkellä ennätettiin myös tutustua varsin keväiseen Strasbourgiin erillisellä kaupunkikierroksella. Euroscola tarjosi loistavan kurkistuksen EU-politiikan toimintaan itse Euroopan sydämessä.

Toukokuussa vieraili kahden viikon aikana 11 italialaista vierasta tutustuakseen suomalaisen lukion opettajan arkeen.

Vapun jälkeen vietettiin kansainvälisyysviikkoa. Tuolloin lukiossamme vieraili luennoitsijoita, ja opiskelijoille järjestettiin erilaisia työpajoja. Mukaan pääsivät osallistumaan myös italialaiset vieraamme. Kansainvälisyysviikon aikana pidimme myös opiskelijakunnan toivomuksesta kasvisruokaviikon, jolloin joka päivä tarjottiin opiskelijoiden suosikkikasvisruokia.

Lukuvuoden aikana alkoi Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksessa kansainvälinen ”Inquiry-Based Learning and Teaching Across Europe (ILTAE)” -projekti, jossa lukiokoulutusta edustaa Klassillinen lukio. Projekti keskittyy kokeilevaan ja tutkivaan opettamiseen, missä hyödynnetään huipputeknologioita erityisesti teknisten ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksessa. Yhteistyökumppanit löytyvät Tsekin tasavallasta, Ranskasta ja Itävallasta. Projekti kestää kaksi vuotta. Lukiomme vastuuhenkilönä toimivat biologian opettaja Laura Sipilä ja apulaisrehtori Mirkka Iivonen.

Lukuvuoden tapahtumakalenteri täyttyi myös lukuisten korkeakoulututkijoiden ja muiden oman alansa asiantuntijoiden vierailuista. Kukapa olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, kuinka laajasti ja voimakkaasti lukiomme arki tulee kytkeytymään ympäröivään yhteiskuntaan ja kansainväliseen maailmaan.

Joukkuekilpailuissa tuli jälleen menestystä, kun poikien salibandyjoukkue voitti kultaa lukioiden välisissä kilpailussa. Tyttöjen ja poikien pesäpallon sekajoukkue sai puolestaan pronssia.

Siiri Nieminen sijoittui lukiokategoriassa kolmen parhaan joukkoon Suomen espanjanopettajat ry:n kirjoituskilpailussa. Kolmen kärkeä ei kilpailussa erikseen eroteltu. Palkinnot jaettiin Espanjan suurlähetystössä Helsingissä.

Fysiikan valtakunnallisessa loppukilpailussa Jaakko Sirén sijoittui 3. sijalle.

Helsingin Suomalaisen Klubin kirjoituskilpailussa Tuomas Haataja sai tekstistään kunniamaininnan.

Lukiomme opiskelijat Juho Niemi, Ilmari Ayres, Olli Peura ja Jaakko Sirén voittivat tamperelaisen Uusyrityskeskus Ensimetrin järjestämän alle 25-vuotiaille järjestettävän yritysideakilpailun. Joukkueen idea liittyi heidän omaan Bookify-sovellukseen, joka on käytettyjen oppikirjojen kauppa ilman välityspalkkiota. Ansaintamalli perustuu mainoksiin. Tarkoituksena heillä on pilotoida sovellus ensi syksynä.

Elsa von Konow, Haiying Lu ja Vuokko Salminen saivat kirjapalkinnon tunnustuksena menestyksestä englanninkielisessä kirjoituskilpailussa, jonka järjesti Finnish-British Society.

Myös lukiomme opettajat saivat jälleen tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Svenska folkskolans vänner styrelse (SFV) myönsi huhtikuussa ruotsin kielen opettaja Anita Ahoselle stipendin tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä ruotsin kielen opetuksen eteen.

Lukuvuoden kehittämiskohteina oli lukiossamme ryhmänohjaus, sähköiset oppimisympäristöt ja kansainvälisyys. Näissä asioissa pääsimme lukuvuoden aikana hyvin eteenpäin. Lisäksi meillä oli pieni työryhmä, joka perehtyi syvemmin opiskelijoidemme työssäjaksamiseen. Asia oli pääteemana opettajien tiimityöskentelypäivänä. Lukiomme opiskelijat ovat lahjakkaita, kunnianhimoisia ja tunnollisia. He haluavat yleensä hankkia laaja-alaisen yleissivistyksen lukemalla suuren määrän kursseja. He kokevat lukio-opinnot usein raskaaksi, vaikka toisaalta opinnot myös antavat heille paljon. Huoli opiskelijoiden uupumisesta on meidän opettajien hyvä pitää aina mielessä. Helsingin Sanomat käsitteli keväällä julkaistussa artikkelissaan erityisesti lahjakkaiden lukio-opiskelijoiden työssäjaksamista. Kyseiseen kyselyyn osallistui opiskelijakunnan hallituksen toimesta pieni joukko myös meidän opiskelijoita.

Syksyllä lukiomme sisäänotto kasvaa 195 opiskelijasta 210 opiskelijaan. Lukiomme koko kasvaa näin vaihe vaiheelta kolmen seuraavan vuoden aikana. Syksyllä 2021 lukiossamme arvioidaan olevan 660 opiskelijaa. Tampere on kasvukeskus, joka vetää erityisesti lapsiperheitä puoleensa. Siksi lukiopaikkoja tarvitaan joka vuosi lisää. Opiskelijamäärän kasvu tuo mukanaan lisäresurssia, ja tämä puolestaan mahdollistaa opetusryhmäkokojen hienoisen pienentämisen. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan myönteisesti opiskelijoiden viihtymiseen ja ennen kaikkea opettajien jaksamiseen.

Oikein hyvää ja aurinkoista kesää teille kaikille

Kari Hanninen

Rehtori